Argh

Ärsyttää en tiedä onko vika mun koneessa vai bloggerissa, mut en vaan pysty aloittamaan lukemaan uusia blogeja. Tai pystyn mut se menee hirveen monimutkasesti ja sit se ei edes näy mulle et lukisin sitä mut sen sivustolla kyllä näkyy mitä olen olen aloittanut sitä lukemaan!! Wut!?!

Olin tänään muuten tosi ahkera ja malaasin puolet seinästämme ja Juuso maalasi toisen puolet. Maalasin myös saamani vanhan lipaston. Siitä tulikin todella nätti kun hiukan ensin hioi ja sitten veti uuden valkoisen maalipinnan =).
Nyt tuli äskön oikeen sellanen fiilis et pääsispä jo muuttamaan ja viettämään kesää murun kanssa, no kaksi päivää enää <3.

Ja koin tänään suuren järkytyksen sillä mulle on tullut yläreiteen raskausarpia ja en ymmärrä kuinka se ees on mahdollista! En oo mitenkään ylipainoinen vaan päinvastoin olen jopa lähes kymmenen kiloa alipainoinen. Äiti kehotti mua rasvaamaan niitä kohtia kerran päivässä ni ne häviää siitä sitte ajan kanssa. En ees ollu ennen tajunnu ku olin kattonu et on vaa jotai haaleita kohtia, mut nyt huomasin ku niit oli tullu lisää ja oli hieman tummeampia. Huhhuh.... -.-

                                                                  (Kuva on googlesta otettu)

Sää ei tosiaan ollut mikään paras koiranomistajalle tänään. Nimittäin koko päivän satoi ja vaikkei minua sade niinkään haitannut, niin voin kuvitella että Zack ei voinut nauttia millään tavalla tästä päivästä. Jouduimme hänet kolme kertaa vedellä huuhtaisemaan läpi kun raukkaparka oli niin kurassa.

Uuteen kotiin

Nyt on pikkuhiljaa aika sanoa heipat tälle asunnolle ja jättää nii huonot kuin hyvätkin muistot tänne ja aloittaa kullan kanssa kaikki alusta uudessa asunnossa. Muutto siis tapahtuu keskiviikkona, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti. Eilen oli kova remppaaminen täällä vielä nimittäin olohuoneen laminaatti piti osittain vaihtaa, seinästä kitata reiät ja maalata se. Kova siivousurakka on osittain takana, mutta osittain edessä. Keittiön olen siivonnut ja samoin vessan. Olohuone siivotaan kun lattia on kunnossa ja kamat viety pois, sama koskee makuuhuonetta.

Oon omalla tavalla hirmu iloinen et ollaan saatu asuu tässä tää vuosi ja koettu kaikki rällästykset, naurut ja itkut. Kyl tätä jää hiukan kaipaamaan ja haikea olo kattoa ku tavarat on laatikoissa ja asunto melkein tyhjillään. Mut joskus tää olis kuitenki ollu edessä ja kiva et saa alottaa kaiken alusta ja tehdä just niinku ite tykkää. Siitä uudesta asunnosta ei missään nimessä tuu mitään bilekämppää ja onneksi meillä on Juuson kanssa tästä sama mielipide.

Perjantaina oli sellanen hirveen surullinen fiilis, kun olin siellä hautajaisissa. Sain pidätettyä itkun siihen asti että pääsin kotiin, mut sen jälkeen alkoi se itkeminen eikä se meinannut tuottaa millään loppua. Kuvat on ikuisesti mielessä ja koitan jatkaa tästä eteenpäin pikkuhiljaa.

Tänään meen vielä kotiini sillä mulla on töitä vielä maanantai ja tiistai. Tiistaina sitten tulen tänne viimeistä kertaa yöksi ja keskiviikkona voin sanoo heipat tälle ja siirtyä uuteen kotiin. 

Kun ei voimat riitä kaikkeen...

Paineita, paineita ja vielä kerran PAINEITA!
Nousin tänään puol seiskalta jotta kerkeän aikaisemmin töihin, kun lähdimme lasten kanssa pellehermanni puistoon Poriin. Päivä sujus kivasti vaik tuulikin tosi paljon. Ku pääsin töistä ni päätin vetää tirsat ja nukuinki 2h. Nyt ei taas uni sit maistu ja mietityttää ja ahdistaa kaikki huomiseen liittyvä. Ekaks on siel mun työssäoppimispaikal arviointi koko täst 5vk työstä. Ja viel pitäis tehdä kaikkii muutoksii ja kirjotel niit koneel. Sit lähden töist aikasemmin et kerkeen hautajaisiin jotka alkaa puoli kolmelta ja nyt jo ihan surku fiilis. Sit ku se on ohi ni pakkaan kamat ja lähden Turkuun ja se taas mitä siel odottaa, ni on remppa ja muutto ja asunto asiakin hiukan kesken ja Juuso menee sitten huomenna kirjottamaan paperit et mihin nyt sit haluu et muutetaan ja saadaan avaimet käteen.
Hermot on nyt hirmu kireellä ja ahdistaa. Tuntuu myös ettei voimat riitä.
Mitäköhän tästäki kaikest tulee, vai tuleeko yhtään mitään? -.- :'(

Jäätävä fiilis

Noniin en oikee tiedä mist alottaa. No jos vaikka hyvät eka, eli maanantaina on yksityinen asuntonäyttely ja jos ei nyt sitä saada ni on pakko luovuttaa. Koska meidän pitää muuttaa reilun viikon sisään. Työharjottelu on menny iha hyvi vaik väsyttääki töiden jälkeen, mut se on työläisen elämää =). Saan myös ehkä kesätöitä, mut siit ei oo viel varmuutta. Jos saan töitä ni olen kesällä lakujen myyjä pitkin suomea. No en innostu liikaa etten sit ainakaan pety.

Juuso on nyt meillä viikonlopun. Kaikki meillä nukkui "päikkäreitä" äsken ja ite olen vaa datannu sen ajan ja sit tuli ihan jäätävä kipu otsalohkoon, kai se sit johtuu mun allergisesta nuhasta ja kunnon nuhasta vielä siihen päälle. Otin joku aika sitte 1g panadolin ja nyt vast hiukan helpotti.
Tänään ois viel hiukan tarkotus lähtee juuson kans pyöräilemään, ku on noin hieno ilmaki. Elikkä rento ilta tulossa ;)).

Monta vuotta vanha kuva kun kaveriporukalla pelattiin bilistä.

Tän kuvaus on vaa et tänää chillataa ja pidetää hauskaa.

1v ja 1pv

Nyt tuli sit Juuson kanssa eilen vuosi täyteen kihloista. Ja en voi muuta sanoa kun et oli ihana päivä murun kanssa. Aluks oli kaiken maailman säätöä, mut sen jälkeen kaikki meniki mahtavasti. Käytiin ostamassa toisillemme pienet lahjat. Mä ostin Juusolle kaljatuopin ja sit sellast ihmeellist venäläistä litkua ja sit Juuso sai viel tahtomansa pelin:Fear 2. Ja mä taas sain haluamani korvikset ne oli sellaselt design kojulta hansasta. Sit tosiaan siel pelikaupas oli tarjous et kolme kahden hinnalla ni juuso osti mulle sellasen csi tyylisen pelin ja sit tuli viel yks mut se oli rikki ja Juuso käy huomen vaihtaas sen. Käytiin myös ruokakaupassa ja tehtiin ihanaa kotiruokaa jonka jälkeen mentii elokuviin kattomaan sellasta ku: Elokuu. Muuten elokuva oli tosi hyvä mut mun ja Juuson mielestä loppu ei ollut mieluinen.

Mutta tänään kuulin myös tosi surullisen uutisen nimittäin mulle läheinen ihminen kuoli viime viikolla. Hän oli kuitenki jo iäkäs, mutta kaikki kävi liian äkkiä. Kävin aina hänen luonaan siivoamassa ja juteltiin aina kaikista maailman asioista. Kyllä hän kertoi olevansa välillä todella huonossa kunnossa, mutta toisena päivänä hänellä oli kaikki taas ihan hyvin . Hän oli n. 75-80 vuotias en muista tarkkaa ikää,kun emme ikinä ottaneet sitä puheeksi. Tuntuu pahalta ja sitä on vaikea ymmärtää että häntä ei ole enää. Vielä jokunen viikko sitten puhuimme että tulisin hänen ikkunansa pesemään ja tehtäisiin kunnon kesäsiivous. Muistoja kuitenki on ja haluan pitää ne itselläni mielessä ja hänen iloiset kasvonsa. Avain mun ilmeisesti pitää tällä viikolla palauttaa ja hautajaiset on sitten muutaman viikon kuluttua.
Lepää rauhassa <3

Tick tack tick

Kämppää ei sitte tullu... Juuso sai pe aamulla puhelun et asunto oli menny torstaina jollekki nopeammalle. Yllätys tää on tätä meiän tuuria.
Viikonloppu meni ihan yhdessä hujauksessa oltiin nimittäin perjantaina juhlistamassa Juuson enon synttäreitä naantalin merisalissa joka siis on ravintola/baari. Oli muuten aivan mahtava ilta siellä mut pari häiriötekijää nimittäin baaritappelu ja toinen oli et sinne tuli soittamaan rock bändi ja niil oli kuulemma häikkää jossai niis laitteissa ja se musiikki sit pauhas niin lujaa ettei omaa ääntään kuullu. Eilen sitte oltiin koiran kans lenkil neljä kertaa ku oli nii ihana ilma ja ne lenkit oli super pitkiä. Oli Zack sit illal ainaki väsyny. =)) Tänään oltiin Juuson äidin uuden miesystävän luona Taivassalossa Äitienpäivä lounaalla ja kahvilla. Sen jälkeen mentiiki sit tuhatta ja sataa takas turkuun haettiin un kamat ja äkkiä asemalle ja nokka kohti Raumaa. Raumalle ku pääsin ni heti menin mummin ja papan luo äitienpäivä kahville ja pari tuntii sitte pääsin vasta himaan...
Oon muute nyt ruvennu miettimään et kuka oikein olen ja millanen oikeesti olen. Olenko mä se joka haistattaa vitut, ei näytä omia tunteitaan (mitä niitä nyt on jäljellä), se joka ei anna itsestään mitään irti, roikkuu jossain kaljapullo kädessä ja rööki huulessa? Vai olenko mä se nainen joka on harjoitustyöpaikallaan kuin enkeli ei kiroile, ei käy tupakalla, hermot kestää loputtomiin, hymyilee ja antaa itsestään paljon irti? En oikeen itekkää tiiä... ehkä oon hiukan molempia puolia. Ja on se varmaa siitäki kiinni et ku pitää käyttäytyä nätisti ja antaa hyvää esimerkkiä niin se käytös tulee luonnostaan ja sit taas kun on töiden ulkopuolella nii sillä käyttäytymisellä ei ole niinkään väliä. Nää on näitä juttuja joten on mun pienessä mielessä.
Huomenna 05.15 herätys ja töihin 6:30, mut no onneks pääsee sit ajois kotiin :)).
En tiiä oikee mitä haluisin olla, mitä tehdä, minne mennä, miten elää... Mun on oikeesti pakko lopettaa pian ne mun paniikkihäiriölääkkeet ku tuntuu et tää mun elämä on vaa muuttunu hankalammaks.
Mut ei kai mul sit juurikaa muut oo ku et öitä! <3

Tired

Voi että ku olen kuitti! Viikon tehny hommia ja sen kyllä huomaa kun en ikinä tee normaalisti niin pitkiä päiviä. Huomen aamulla herätys klo: 5.00 ja töihin puol seiskaks. Mut sen jälkeen viikonloppu!!! <3
Innostuin tänään ja laitoin itselleni tekokynnet sellaset mitkä voi siis ite lakata. En kerenny niist nyt ottaa kuvia, mut ite oon tyytyväinen. Laitoin siihe sellast glitteri kynsilakkaa ja ne kynnet on lyhyttä mallia =). Haa ja ostin myös tänään äitienpäivä lahjan citymarketista. Siin paketissa on aamutossut ja kaikkii kivoi laventeli tuoksusii kylpyjuttui jne.
Huominen se näyttely jänskättää, vaik periaattees mitä turhaa sellast jännittää. Kai se sit on vaa se ku se saattaa ol meiän viimeinen oljenkorsi ja jos se onkin joku iha kamala läävä (kuvissa näyttää hienolta, mut yleiskunto TYYDYTTÄVÄ!)  ja seki ku kuvat voi valehdel.
Ja eile illal ku yritin ruvet nukkuu ni tuli ihan jäätävä paniikkikohtaus ihan turhasta. Olin taas vaihteeks varma et teen kuolemaa tms. Sydän löi tuhatta ja sataa ja välil jätti lyönnin välistä. Äiti oli sit niin kultanen et pyys mut sen viereen nukkumaan et jos olo helpottais... pyörisin sit sängys kuitenkin 00:35 asti, tai siis sillon katoin vikan kerran kelloa. Aamulla olin sit taas vaihteeks ku mikäki pystyyn kuollu. Noo tää päivä sujui kyl muuten iha mukavan lepposasti :)).
Ei muutku unia ja toivotaan ettei eilinen paniikkikohtaus toistu tänään. =)

Se tunne -->

Kun saat tietää että pääset yksityiseen asuntonäyttelyyn ja saat oitis päättää tahdotko ottaa asunnon vastaan vai et. Siis ihan mahtavaa et vihdoin se tapahtuu eikä jouduta jäämään taivas alle. Asunto on tosin Resossa (mun slangia ja oletan et muutkin käyttää sitä) mut ihan hyvällä alueella (kai). Perjantaina siis selviää otetaanko me se asunto juuson kanssa vastaan, ku meillä on sillon se näyttely.
Kyl tulee omal taval tätä nykyst asuntoo ikävä ku se oli kuitenki niin modernisoitu ja ku se on Juuson sukulaisen kämppä ni oli sillee tosi hyväs kunnos. Tuntuu et kriteerit on nyt tosi korkeella ku tavallaan koittaa ettii saman verosta, jota ei kuitenkaan löydy. Toivotaan etten pety ku mennää sitä asuntoo kattoo.
Eipä mul sit taida olla muuta avautumisen aihetta :DD.

After rain

Tuntuu et aika menee hirveen nopeesti. Tajusin just et siit on jo pian vuos ku mentii Juuson kans kihloihin ja tuntuu ku se päivä ois ollu eilen. Tuntuu et aika vierii vaa ja en ite ees ain pysy perässä. Odotan sitä et tää paniikkihäiriö paranee, niin saan lopettaa lääkkeet lopullisesti ja jatkaa elämää iloisena ja normaalina.
Ollaan myös nyt Juuson kanssa haettu asuntoja sille ja varmaan jonain päivänä mäkin pääsen sinne muuttamaan. Musta tuntuu et ne vuokra-asunto välitys  toimistot suosii niitä kellä on lapsia ja totta kai ymmärrän senkin, mutta se et me ollaan haettu asuntoja nyt sit jo pian 2kk ja kaikista tulee vastaus et meni perheelliselle tms. Tuntuu tosi julmalta, koska meilläkin on kiire.Meidän tämänhetkinen vuokra-asunto myydään ja meidän pitää lähetä pois tän kuun 31. päivä.Ja yrityksen puutteesta ei voi ainakaan valittaa, koska koko ajan haetaan ja ollaan laitettu hakemuksia. Toivotaan et kaikki järjestyy ennen tuota päivää nimittäin aika käy vähiin.
Vapusta en voi oikein mitään sanoa ku meni hiukan vituilleen. Mut yksi vappu tämäkin ja ensi vuodesta teen paremman! :) Vappuna oli muutenki ilma tosi vaihteleva ja ei oikein inspiroinut mennä ulos mitään kattelemaan. Hiukan kävin kaverin kans mopolla ajelees ja sillee.
Kuntoilu ei ole vielä alkanut kun nenä vuotaa vieläkin ja kurkku arka. Heti ku tää kevät flunssa lähtee ni kuntoilu alkaa.
Tänään tein 8,5h työharjoittelu päivän ja huomenna töihin jo 7:30 ja sit herätys onkin jo 04:45. Et ei muu auta ku mennä nukkumaan, öpyä <3!